Sign In

Huomio nämä asiat kun tilaat putkiston kuntotutkimusta

16.12.2016

​​​​​

​​Putkistojen kuntotutkijaa valittaessa kannattaa olla tarkkana. Puutteellinen toteutus ei anna luotettavaa kuvaa putkistojen kunnosta ja niiden käyttöikäennusteesta. Keräsimme yhteen käytännön kokemusten kautta esille nousseita asioita, jotka huomioimalla varmistat putkistojen kuntotutkimuksen laadun ja tulosten hyödynnettävyyden myös seurantatutkimuksissa.

Vaadi LVI-kuntotutkijalta FISE-pätevyys ja läsnä​oloa kenttätyössä

Kiinteistön putkistojen kuntotutkijan valintatilanteessa on hyvä varmistaa, että tarjouksen antajalla on voimassa oleva LVV-kuntotutkijan FISE-pätevyys. Tarkista pätevyys FISE-rekisteristä: http://fise.fi/patevyysrekisteri/

Käytännön toimeksiantojen sujuvuutta, kuntotutkimustulosten luotettavuutta ja loppupäätelmien asiantuntijamaisuutta lisää se, että kuntotutkija on tiiviisti mukana tutkimukseen liittyvän kenttätyövaiheen aikana. Kokonaisuuden kannalta merkittäviä kohteen putkilinjastojen yksityiskohtia, vaurioita tai muita havaintoja saattaa jäädä kenttätyövaiheessa havaitsematta jos kuntotutkija on pelkästään tarkastanut ja allekirjoituksellaan hyväksynyt laaditun tutkimusselostuksen.

Var​mista, että tutkimuslaitteistot ovat kohteeseen sopivia

Jo tarjousvaiheessa kannattaa selvittää kuntotutkijan käytössä olevat tutkimuslaitteistot sekä niiden soveltuvuus ahtaisiin kohteisiin. Putkistojen kuntotutkimuksissa käytettävillä tutkimuslaitteistoilla on nimittäin suuri merkitys kenttätyövaiheessa kohteesta saataviin edustaviin tutkimustuloksiin.

Esimerkiksi röntgenkuvauksissa käytettävien röntgenfilmien ja kuvausalustojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan asentaa kohteissa myös LVV-järjestelmän asennusteknisesti hankaliin ja ahtaisiin kohtiin.

Tarkista, että putkistojen röntgenkuvaus on kattava ja kuvia tulkitaan tarkasti

Putkistojen kuntotutkimuksissa tärkeimpänä menetelmänä on pistokoemaisesti valittujen putkistokohtien tutkiminen röntgenkuvaamalla. Jokaisella kuvauskohdalla on oltava mukana liitososia, haaroituksia, juotoksia ja muita putkilinjastojen detaljikohtia. Pelkkien suorien putkiosuuksien tutkimisella ei saada luotettavaa kokonaiskuvaa. Lisäksi kuvauksissa pitää olla osuuksia kiinteistön putkien kaikista eri materiaali- ja kokoluokista.

Röntgenkuvaustulosten pohjalta tehtävät järjestelmä- ja putkimateriaalikohtaiset jäljellä olevat käyttöikäennusteet edellyttävät asiantuntevaa kuvien tulkintaa muun muassa silloin kun tarkastellaan kuvausalueella näkyviä maksimaalisia syöpymävaurioiden tyyppejä ja syöpymien syvyyksiä.

Aina tutkimusraporteissa ei kerrota riittävän tarkasti röntgenkuvassa erottuvaa syöpymävaurion maksimaalista syvyyttä. Syöpymän syvyydestä saatetaan esittää karkea arvio viittaamalla kuntotutkimusohjeen kuntoluokan mukaisiin kuvausalueen minimiseinämävahvuuksiin, joita on verrattu alkuperäiseen seinämävahvuuteen.

Hyvässä tutkimusraportissa jokaiselle putkiston röntgenkuvauskohdalle on kirjoitettuna selkeästi näkyviin kuvasta havaitut putkiseinämien syöpymävaurioiden tyypit ja maksimaaliset syöpymien syvyydet ilmaistuna esim. prosenttiosuutena kyseisen putkikokoluokan alkuperäisestä seinämävahvuudesta.

Riittävän tarkalla tasolla röntgenkuvista esille haetut maksimaalisten syöpymävaurioiden syvyydet mahdollistavat myöhemmin tehtävän luotettavan seurantatutkimuksen.

Huolehdi, että putkistojen röntgenkuvauskohteet dokumentoidaan tarkasti

Putkistojen kuntotutkimukset ovat usein sellaisia, että aikaisemmassa kuntotutkimuksessa kunnoltaan heikoimmiksi havaittujen verkosto-osien tutkimusten tuloksia päivitetään seuraavan kerran esimerkiksi 3-5 vuoden kuluttua. Seurantatutkimusta varten on dokumentoinnin oltava riittävän tarkkaa.

Tyypillisesti putkistojen röntgenkuvauskohtien sijainnit merkitään tutkimusselostukseen liitettäviin kohdekiinteistön pohjapiirustuksiin asianmukaisilla piirustusmerkinnöillä. Tutkimusraportissa tulee olla liitettynä myös valokuvat kaikkien putkistokohtien röntgenkuvaustilanteista. Valokuvissa pitää olla näkyvissä röntgenfilmin tai kuvalevyn sijainti putkiston tutkimuskohdalla siinä vaiheessa, kun kyseisen tutkimuskohdan ”valotus” toteutettiin.

Tarkista, että pohja- ja tonttiviemärilinjojen tv-kuvauksessa tehdään painehuuhtelu

Putkistojen kuntotutkimuksen liitetään usein myös tv-kuvauksella tehtävä pohja- ja tonttiviemärilinjojen tutkimus.

Toisinaan nämä kuvaukset tarjotaan toteutettavaksi ilman painehuuhtelua ns. likaisina. Tätä perustellaan sillä, että ”likaisena” toteutetuilla tv-kuvauksilla pystytään selvittämään pohja- ja tonttiviemärilinjojen toiminnallinen kunto. Valitettavan usein likaisena toteutetut viemärilinjojen tv-kuvaukset päätyvät tilanteeseen, jossa putkilinjojen irtokertymien takia putkilinjoja pystytään tv-kuvaamaan ainoastaan suppeaksi jäävällä otannalla ja tarkemmat tv-kuvaukset pitää toteuttaa viemärilinjojen painehuuhtelun jälkeen uudestaan.

Kiinteistöjen putkistojen kuntotutkimustarjousten vertailuvaiheessa on hyvä pitää mielessä, että jäte- ja sadevesiverkostoihin liittyvien pohja- ja tonttiviemärilinjojen todellisesta teknisestä kunnosta ja saneeraustoimien valintaan vaikuttavista vaurioista saadaan luotettavaa tutkimustietoa vasta kun tv-kuvaukset tehdään painehuuhtelun jälkeen.

Huomio, että myös muovisia viemärilinjoja kannattaa tutkia röntgenkuvaamalla

Usein putkistojen kuntotutkimuksissa muovisten viemärilinjojen kuntoa selvitetään pelkästään silmämääräisten havaintojen ja tv-kuvaustulosten pohjalta. Lukuisista kuntotutkimuskohteista kerätyn kokemustiedon pohjalta on kuitenkin todettu, että myös muovisten viemärilinjojen röntgenkuvaus on käyttökelpoinen tutkimusmenetelmä niiden kunnon arvioinnissa.

Etenkin 1970-luvulla asennettujen muovisten PVC-muoviviemärilinjojen paikoitellen nopeasti edenneeksi havaittua muovimateriaalin vanhentumista eli niin kutsuttua ”lasittumista” ja siitä seuraavaa putkiosien halkeilua ja lohkeilua voidaan selvittää lisäämällä tavanomaiseen kuntotutkimussisältöön muovisten viemärilinjojen röntgenkuvaus.

Röntgenkuvauksessa esimerkiksi muovisten viemärilinjojen kulma- ja haaroitusosien tulevat halkeama- ja lohkeamavauriot erottuvat putkikohdilta otetuissa röntgenkuvissa säröily- ja vaurioaihioina jo vuosia ennen putkiosan silmämääräisesti havaittavan halkeilu- tai lohkeiluvaurion ilmaantumista.

Hyödynnä LVV-kuntotutkimusopasta

​Suomen LVI-liitto ry:n julkaisema LVV-kuntotutkimusopas 2013 on hyvä ja käyttökelpoinen opas kiinteistöjen LVV-verkoston putkistojen kuntotutkimusten toteuttamisessa. Opas sisältää käyttökelpoisia ohjeita myös kuntotutkimuksen tilaajalle. VTT Expert Services Oy on ollut mukana oppaan laatimisessa.

​Tilaa putkistojen kuntotutkimus VTT Expert Serviceltä

Teemme putkistojen kuntotutkimuksia ja vuotoselvityksiä kaikentyyppisiin rakennuksiin. Kuntotutkimus sisältää mm. jäljellä olevaan putken seinämäpaksuuteen perustuvan arvion korjaustarpeesta ja korjauksen ajankohdasta.​




Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Faksi020 722 7001
Avoinna 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

OTA YHTEYTTÄ

PL 1001, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin 8.00 - 16.30
Faksi 020 722 7001

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Faksi 020 722 7001
Avoinna 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00