Sign In

Rakennuksen ilmatiiviyden mittaus paljastaa rakentamisen laadun

11.10.2012

Ilmatiiviyden mittaaminen on tärkeä osa rakentamisen laadunvarmistusta. Vuotavat rakenteet voivat aiheuttaa kasvavan energiankulutuksen lisäksi viihtyvyys- ja kosteushaittoja. Ilmatiiviysasiat kannattaa ottaa huomioon rakentamisen kaikissa vaiheissa. Hyvään lopputulokseen päästään huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella.


Rakennuksen vaipassa on reikiä, joista ilma voi olosuhteista riippuen virrata sisälle ja ulos hallitsemattomasti. Tyypillisimmät vuotokohdat ovat rakennusosien/-materiaalien liitokset ja talotekniikan läpiviennit. Määrällisesti eniten vuotokohtia löytyy yleensä ikkunoista ja ovista. Niistä löytyy sekä valmistus- että asennusvirheitä.

Hallitsemattomat ilmavuodot lisäävät rakennuksen energiankulutusta. Pientalossa tästä johtuva energiankulutuksen lisäys voi olla suuruusluokkaa 5 – 15 kWh/m² vuodessa. Viihtyvyyshaittoja ilmavuodoista syntyy yleensä rakennuksen alakerroksiin, joissa ilma virtaa sisäänpäin aiheuttaen veto ja viilentäen lattiat. Kosteushaittoja voi syntyä, jos lämmin ja kostea huoneilma pääsee virtaamaan rakenteisiin. Tätä voi tapahtua etenkin rakennuksen yläosissa, joihin voi syntyä pakkasilla ylipaine. Hyvällä yksityiskohtien tiiviyden suunnittelulla ja toteutuksella voidaan ilmanpitävyyttä parantaa merkittävästi. 

​Tiiviysmittaus kahdesti

Parhaaksi käytännöksi on osoittautunut kahden mittauksen menetelmä. Siinä ensimmäinen ilmatiiviyden mittaus tehdään jo ennen sisäpuolisten pintamateriaalien ja kiintokalusteiden asennusta, jolloin vuotokohtien paikallistaminen on helpompaa ja korjaaminen vielä mahdollista. Toisella mittauksella varmistutaan valmiin rakennuksen ilmanpitävyydestä ennen käyttöönottoa. Mittaustulosta voidaan hyödyntää rakennuksen energialuokan päivityksessä.

​Uudet rakentamismääräykset kiristävät ilmatiiviysvaatimuksia

Heinäkuun alussa voimaan tulleet uudet rakentamismääräykset korostavat ilmanpitävien rakenteiden merkitystä energiatehokkuuden kannalta. Etenkin suurten rakennusten ilmatiiviysvaatimus tiukentui merkittävästi. Ilmanvuotolukuna määräyksissä käytetään aikaisemman n50-luvun (m³/h m³) sijaan q50-lukua (m³/h m²). Aikaisemmin ilmanvuotolukua laskettaessa vuotoilmavirta jaettiin rakennuksen ilmatilavuudella, mutta nykyisin se jaetaan vaipan pinta-alalla. Suurissa rakennuksissa vaipan pinta-alaa on vähän verrattuna ilmatilavuuteen. Niissä sallittu vuotoilmavirta on puolet tai jopa vain kolmasosa siitä, mitä se oli aikaisemmin.

Määräysten mukaan rakennusvaipan ilmanvuotoluku saa olla enintään 4 m³/h m², kun aiemmin ilmatiiviydelle ei ollut enimmäisarvoa. Määräyksiä parempi ilmanvuotoluku on käytännössä osoitettava tiiviysmittauksella.

Palvelemme ilmatiiviyden mittaamisessa ja parantamisessa

Teemme ilmatiiviyden mittauksia kaikenlaisille rakennuksille pientaloista asuinkerrostaloihin sekä toimisto- ja liikerakennuksiin. Teemme myös puhdastilojen, väestönsuojien ja ydinvoimalaitosten tiiviysmittauksia.

Ilmanvuotoreittien paikannus on tärkeä osa ilmatiiviyden mittausta ja kiinnitämmekin siihen erityistä huomiota. Rakennuksen vuotokohtia paikannetaan esimerkiksi merkkisavulla, merkkikaasuilla tai lämpökamerakuvauksella. Lämpökameralla havaitaan myös rakenteiden kylmäsillat.


Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Faksi020 722 7001
Avoinna 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

OTA YHTEYTTÄ

PL 1001, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin 8.00 - 16.30
Faksi 020 722 7001
Yhteydenottolomake

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Faksi 020 722 7001
Avoinna 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00